…Tärkeää asiaa ja hajatuksia. Saatan nyt söhäistä tällä
hajatuksella ampiaispesään, mutta hajatelma on mielestäni sen arvoinen, että
otan riski. Nostan siis kissan pöydälle erään artikkelin siivittämänä. Artikkelissa
on asiaa johon meidän liikunnanalan ammattilaisten olisi hyvä herätä ”Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa…”. Kyllä, vastuutan meitä
ammattilaisia hieman vallitsevasta ”ongelmasta”. Toivon, että luette eteenpäin,
ennen kuin hermostutte. Aion antaa
väitteelleni perustelun, jossa voisi olla ajatusta??? Puhun asiasta tietysti
oman 26- vuoden kokemuksen ja sen synnyttämän näkökulmani kautta… mutta voisiko
ajatusmaailmassani olla hitusen järkeäkin???
Minä uskon, että me liikunnanalan ihmiset olemme suuressa
asemassa mielikuvien ja trendinen luomisessa ja se mitä me teemme, heijastelee
pitkälle siihen, miten ihmiset näkevät ja kokevat liikunnan ja pystyvätkö he
samaistumaan vallitsevaan liikuntatarjontaan.
Meidän tekemisellä ja meidän arvoillamme on siis suuri merkitys
liikkuvalle ja liikkumattomalle väestölle.
Tällä hetkellä kova ja tehokas liikunta on kovassa huudossa
ja hyvä niin, niille kenelle se sopii 😊. Mutta sitten on niitä... jotka eivät halua
liikkua kovaa ja joilla ei fyysisiä resursseja eikä motiivia kovaan liikuntaan
ole. Kuka palvelee heitä? Liikkuvasta
väestöstä Perus Pertsoja ja Pirkkoja on kuitenkin n. 60%. Heillä ei vaan ole resursseja eikä motiivia
liikkua kovaa, mutta reippaan ja mielekkään liikunnan kohdalla voisi olla
toisin? Mutta löytyykö tällä haavaa palveluja tai trendiä, joka houkuttelisi
tätä kohderyhmää liikkeelle??? Näin 40.v silmin valitettavasti EI!
Tässä kohtaa uskallan väittää, että meillä liikunnanalan
ihmisillä ja varsinkin ryhmäliikunnan ohjaajilla olisi mahdollisuus luoda
trendejä ja tuoda liikuntaa takaisin tavallisten perusliikkuvien ulottuville,
mutta palveluiden TULEE palvella perusliikkuvien liikunnallisia tarpeita ja
resursseja laadukkaasti ja tasalaatuisesti. Tarjolla pitäisi olla tuotteita, joihin peruspeijooni pystyisi
samaistumaan.
Myönnän, ettei minullakaan ollut minkäänlaista näppituntumaa
20- eikä 30-vuotiaana aktiivina siitä mihin 35 saatikka yli 40-vuotias
perusliikkuja pystyy. Ja ikävä toisi asia on, etteivät 20-vuotias ja 40- vuotias
hyppää enää samalla tavalla yläpystyyn. Sama pätee aktiiviliikkujien,
perusliikkuvien ja aloittelevien liikkujien välillä. Näillä kolmella
kohderyhmällä ovat hyvin erilaiset fyysiset resurssit, motoriset taidot ja
liikunnalliset motiivit. Nämä kolme kohderyhmää kokevat fyysisen kuormituksen
hyvin eri tavalla ja heitä motivoi liikunnallisesti eri asiat.
Seuraavassa kaavio miten eri kohderyhmät kokevat liikunnan kuormituksen... ja siksi sillä on väliä, miten me palvelemme asiakkaitamme. Motorisista taidoista puhumattakaan... (jätetään aihe myöhäisempään ajankohtaan.) Toivottavasti kaavio auttaa näkemään asiaa isommassa mittakaavassa ja saa ajatuksia heräämään.
Myönnän oman näkökantani nojalla, että takahampaitani alkaa usein kiristään, kun kuulen tämän kaltaisia kommentteja... "Tämä tunti sopii kaikille!" ... grrrrr... TODELLAKO? 😉 ... tässä siis pohdintaan kaavio "Liikunnan fyysiset ja psyykkiset kokemukset eri kohderyhmien välillä."
Seuraavassa kaavio miten eri kohderyhmät kokevat liikunnan kuormituksen... ja siksi sillä on väliä, miten me palvelemme asiakkaitamme. Motorisista taidoista puhumattakaan... (jätetään aihe myöhäisempään ajankohtaan.) Toivottavasti kaavio auttaa näkemään asiaa isommassa mittakaavassa ja saa ajatuksia heräämään.
Myönnän oman näkökantani nojalla, että takahampaitani alkaa usein kiristään, kun kuulen tämän kaltaisia kommentteja... "Tämä tunti sopii kaikille!" ... grrrrr... TODELLAKO? 😉 ... tässä siis pohdintaan kaavio "Liikunnan fyysiset ja psyykkiset kokemukset eri kohderyhmien välillä."
Mitä punainen soikio merkitsee??? Sepä se??? Palaan aiheeseen myöhemmin.
Meidän liikunnanalan osaajien tulisi siis ymmärtää paremmin eri kohderyhmien fyysisiä resursseja, motorisia taitoja ja liikunnallisia motiiveja,
jotta voisimme palvella eri kohderyhmiin kuuluvia asiakkaita ja heidän
liikunnallisia tarpeita mahdollisimman hyvin. Liikunta on tällä hetkellä viety jokseenkin kauas
perusliikkujan ulottumattomiin. Tavallisen peruspeijoonin ja yli 35-vuotiaan on vaikea tällä hetkellä samaistua
liikuntatarjontaa, joka on hyvin ”fitness” keskeistä.
Kuormitustasoltaan palveluiden tulisi palvella asiakkaiden tarpeita, jotta liikunta koettaisiin palkitsevana ja motivoivana. Liian kuormittava liikunta yli 35-vuotiaalle ajaa takuu varmasti asiakkaat pois palveluiden piiristä. On siis eri asia palvella 20-30 vuotiaita kuin 30-50 vuotiaita. Ajattelin itse 20-vuotiaana, että 40-vuotias on vanha saatikka 50-vuotias… ja paskat… moni 40 -50 vuotias kaipaa reipasta liikuntaa, mutta kovalle liikunnalle resursseja ei vaan enää ole, vaikka kuinka haluaisi, fysiikka tulee vastaan. No poikkeuksiakin on, mutta yritän puhua perusliikkuvien puolesta. Koska perusliikkuvat ja aktiivit ovat liikunnallisesti ihan eri rotua 😉
Kuormitustasoltaan palveluiden tulisi palvella asiakkaiden tarpeita, jotta liikunta koettaisiin palkitsevana ja motivoivana. Liian kuormittava liikunta yli 35-vuotiaalle ajaa takuu varmasti asiakkaat pois palveluiden piiristä. On siis eri asia palvella 20-30 vuotiaita kuin 30-50 vuotiaita. Ajattelin itse 20-vuotiaana, että 40-vuotias on vanha saatikka 50-vuotias… ja paskat… moni 40 -50 vuotias kaipaa reipasta liikuntaa, mutta kovalle liikunnalle resursseja ei vaan enää ole, vaikka kuinka haluaisi, fysiikka tulee vastaan. No poikkeuksiakin on, mutta yritän puhua perusliikkuvien puolesta. Koska perusliikkuvat ja aktiivit ovat liikunnallisesti ihan eri rotua 😉
Uskon, että meillä ryhmäliikunnan ohjaajilla olisi voimaa
yhdessä kääntää kelkkaa ja luoda myös trendi reippaan liikunnan puolesta, johon
tavallisen peruspeijoonin olisi helpompi samaistua. Tämä ei tarkoita sitä, että
nykytrendi olisi huono, ei. Nykyinen trendi palvelee loistavasti nuoria alle 30
v ja aktiiveja ja he haluavat liikkua järki jäässä ja naulapäässä, se suotakoon
heille.
Meidän ammattilaisten tulisi osata asettautua liikkujien
kenkiin ja ymmärtää heidän tarpeitaan. Myönnän, etten itsekään tätä asiaa
ymmärtänyt alle 30- vuotiaana ohjaajana, kun kuntoni ja palautumiskykyni riitti
kovistakin treeneistä ja oma sisäinen motiivi kovaan (ja järjettömään)
liikuntaan oli suuri… niin ei enää ole ja ymmärrykseni asiaa kohtaan on
herännyt muutamia vuosia sitten. (Kiitos, Personal trainer-koulutuksen ja oman
kokemukseni… keski-ikä ei tule yksin! 😉
). Ammattitaitoa on ymmärtää
eri kohderyhmien liikunnallisia tarpeita sekä palveluiden laadukkuutta ja
tasalaatuisuutta, myös yrittäjien näkökulmasta.
Mitä paremmin pystymme palvelemaan eri kohderyhmiä sisällöllisesti,
laadukkaasti ja tasalaatuisesti, sitä enemmän voittajia on liikunnan
alalla.
Nostin hajatelmani ilmoille koska toivoisin, että me
liikunnanalan osaajat oikeasti voisimme yhdessä vaikuttaa, kun näkisimme asioita
asiakkaittemme silmin ja suurempana kokonaisuutena. Valitettavasti liian usein
meitä aktiiveja johtaa oma into ja motiivit ja ne eivät kyllä ole linjassa
perusliikkujien resurssien kanssa. Siksi siis vastuutan meitä ammattilaisia
miettimään, voisimmeko tehdä asioita enemmän asiakkaiden kengät jalassa? Eri kohderyhmien liikunnallisia tarpeita ja
resursseja ymmärtämällä se voisi olla mahdollista??? Liikunta pitäisi saada
mielikuvallisesti ja sisällöllisesti lähestyttävämmäksi. 😉
Ajoin tätä asiaa noin kolme vuotta sitten ja sain päälleni
ryöpyn… osaamattomuudestani ja ammattitaidottomuudestani… mutta väitän, että en ajatuksellani kuitenkaan ihan metsään ammu...😉
Liikunnan alan ihmettä odotellessa ja perusliikkujan sydän
sykkiessä, toivotan kaikille treenitehoihin katsomatta hyvää tulevaa syksyä!